Haluaisin vielä muistuttaa, että tämä väärän sukupuolen/rodun kuvien käyttäminenhän on jokaisen omalla vastuulla ja "omallatunnolla". Esimerkiksi moni bordercollie näyttää niin paljon australianpaimenkoiralta (kuten myös toisin päin), että niiden kuvien käyttäminen ristiin on helppoa, eikä siitä kenellekään tule edes mieleen epäillä vääränrotuisuutta. Sama koskee monia muita rotuja. Varsinkin sekarotuisten kuvien käyttäminen on helppoa, tiedän useammatkin seropikuvat, joita (luultavasti vahingossa) käytetään puhdasrotuisilla. Mäkin olen käyttänyt väärän sukupuolen kuvia - musta sillä ei vain ole mitään väliä, kuten ei rodullakaan. Virtuaalikoira on kuitenkin "oma persoonansa", monen kennelin sivullakin mainitaan, että "kuvan koiralla ei ole mitään tekemistä tämän sivun tietojen kanssa" tms. Tottakai jos selkeästi tunnistaa koiran vääränrotuiseksi, niin siitä voi napista ja antaa hylsyä, mutta eihän tässä nyt mistään "hihii laitan hirvikoiran kuvan ajokoiralle"-urpoilusta ole kyse.
Nath kirjoitti:Miten tämä sääntö tulee vaikuttamaan muihin rakenteellisesti epäterveisiin koiriin? Minun harrastamani basset hounditkin voitaisiin periaatteessa lukea tämän kategorian alle. Tuo sääntö on ihan ok, mutta sitä taas en hyväksy, että tietyt tuomarit alkavat sen varjolla diskata tiettyjä rotuja, koska putkinköisesti itse kokevat nämä jonkun muun rodun rinnalla sairaiksi, VAIKKA IRL-maailmassa tuomarit hyväksyvät näiden rotujen nykyiset, joskin harmillisesti koiralle toisinaan epämieluisat rotutyypilliset piirteet. Se, mikä on jonkun tuomarin silmissä sairasta ja mikä tervettä riippuu taas niin paljon näkökulmasta, ja jos asia on niin että kaikki liioiteltuja rakenteellisia piirteitä omaavat koirat (houndit, mäyräkoirat, bostonit, enkkubullit....) ovat sairaita, niin miksei saman tien nakattaisi näitä rotuja näyttelykieltoon? :P On kuitenkin olemassa enkkubullejakin, joilla on pidempää nokkaa ja parempia kulmauksia ja vähemmän kiertynyttä häntää. On olemassa myös vähempinahkaisia ja lyhytselkäisempiä bassethoundeja. Kohta aletaan varmaan heitellä hylkykä niillekin koirille, joilla on tuomarin mielestä liikaa karvaa.... Minusta sekään ei oikein aja asiaansa, että näitä sääntöjä fiksatessa lähdetään ajautumaan kauemmas irl-maailmasta. Sääntö on siis ok, mutta tässä vaiheessa penäisin sitä tuomareiden vastuuta ja maalaisjärkeä. Jos silmät alkaa vuotaa verta näitä "sairaita" rotuja katsoessa niin onko niitä silloin edes pakko tuomaroida ihan vaan silkan piruilun ja mielipiteenilmaisun takia. Eikä se, että jollekin enkkubulleille heitellään Hylyjä virtuaalinäyttelyissä kovin paljon rotua tuo eteenpäin. Itse luulen, että porukka alkaa olla jo sen verran valveutunutta, että etenkin näiden rotujen kohdalla osaa jo itse vähän katsoa ettei nyt ihan mitä tahansa mutanttien kuvia koirilleen pistä.
Ihan hyviä pointteja. Mun mielestä tästä voisi ja pitäisikin erikseen ohjeistaa tuomareita, että mikä sitten on sairasta ja mikä ei. Johonkinhan se raja pitää vetää, vaikka edelleen tuomareille omaa harkintavaltaa välttämättä jääkin.
IMHO, enkkubulli on ainoa rakenteensa puolesta täysin menetetty rotu. Yhtäkään puhdasrotuista FCI-rekisteröityä enkkubullia ei taida olla, joka ei kärsisi brakykefaalisen syndroomasta. Suurinta osaa vaivaa lisäksi vielä useat luusto-ongelmat. Se on IRL siis jo umpikujassa (ellei käytetä roturisteytyksiä ja/tai rotuunottoja), mutta virtuaalisesti voitaisiin hyödyntää kuvien tuomia mahdollisuuksia ja ottaa käyttöön esim. vanhaenglanninbulldoggien kuvia. Ai niin, mutta sehän taitaa olla epärealistista? ;)
Sellaisia rotuja, joissa sairaalloisia rakenneongelmia usein esiintyy, on sitten mm. kiinanpalatsikoira, griffonit, cavalier, mäyräkoirat, corgit ja bassetit. Eli tavallisimmat ongelmat ovat brakykefalia ja pitkäselkäisyys. Brakykefalia ei tarvinne ylimääräisiä perusteluita, mutta heitän silti muutaman linkin:
klik,
klik ja
klik. Pitkäselkäisyyttä on tutkittu vähemmän, mutta sen vaikutukset ovat selviä, kun tarkastellaan vaikkapa KoiraNetistä pitkäselkäisten rotujen kuolinsyytilastoja ja verrataan niitä normaaliselkäisiin - pitkä selkä altistaa useille erilaisille selkäsairauksille (lisäksi voi tsekata esim. nämä artikkelit,
klik ja
klik, jotka eivät tosin ole eläinlääketieteen asiantuntijoiden kirjoittamia, mutta silti varsin asiallisia). Näiden rotujen edustajat eivät välttämättä ole kaikki hylsyn arvoisia, mutta niitäkin täytyy uskaltaa jakaa. Näissä roduissa on vielä koiria, jotka pystyvät elämään normaalisti, mutta terveempää rakennetta täytyy suosia.
Nostan esille myös muutamia huomion ja pohdinnan arvoisia kohtia rotumääritelmistä:
Mäyräkoirien rotumääritelmä kirjoitti:TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Maavara on noin kolmasosa säkäkorkeudesta siten, että säkäkorkeus on tasapainoisessa suhteessa rungon pituuteen eli noin 1 : 1,7 - 1,8.
Suuri
osa mäykyistä
ei taida
tätä täyttää.
Basset houndin rotumääritelmä kirjoitti:YLEISVAIKUTELMA: Matalaraajainen, huomattavan vankka, sopusuhtainen ja hyvärakenteinen. On tärkeää muistaa, että kyseessä on metsästyskoirarotu, jonka on sovelluttava käyttötarkoitukseensa, eli sen tulee olla voimakas, aktiivinen ja
kykenevä erittäin kestävään työskentelyyn maastossa.
RUNKO: Pitkä ja kauttaaltaan syvä; säkä ja lantio suunnilleen samalla korkeudella.
Selkä: Melko leveä ja vaakasuora. Ei liioitellun pitkä säästä lantioon.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin sekä sen kykyyn toimia perinteisessä käyttötarkoituksessa.
Tarkkoja mittasuhteita ei anneta, joten liikkumavaraa jää. Useassa kohdassa kuitenkin korostetaan käyttöominaisuuksia - ja jokainen voi itse pohtia,
kumpi näistä
koirista on käytännöllisempi jänismetsällä. Onhan se selvä, että terveempi rakenne on nopeampi ja kestävämpi, eikö vain?
Welsh corgi cardiganin rotumääritelmä kirjoitti:YLEISVAIKUTELMA: Vankka, sitkeä, liikkuvainen ja kestävä. Korkeuteensa
nähden pitkärunkoinen. Häntä kettumaisen tuuhea, rungon kanssa samassa linjassa.
RUNKO: Melko pitkä ja vahva.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista on luettava virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin sekä kykyyn toimia perinteisessä käyttötarkoituksessa.
Myös tämä jättää hyvin liikkumavaraa. On ensisijaisen tärkeää löytää sana "melko", ja uskaltaa tiputtaa laatuarvosanaa erittäin pitkästä selästä, joka voi heikentää koiran hyvinvointia. Tässä vaaditaan taas harkintakykyä tuomarilta!
Meillä on suurimmalla osalla roduista hyvät, asialliset rotumääritelmät. Vielä kun kaikki oppisivat niitä käyttämään - koskien myös ja erityisesti IRL-tuomareita!